Istuminen ja eturauhasen terveys

Joka kuudes länsimaalainen mies sairastuu eturauhassyöpään. Yksi kuudesta kuolee siihen. Yli 90 prosentilla miehistä on kuusikymmenvuotiaana suurentunut eturauhanen, ja monet käyttävät eturauhasen liikakasvua ehkäisevää lääkitystä. Käytännössä kaikkien seniori-ikäisten miesten virtsaaminen on hidasta suurentuneen eturauhasen vuoksi. Virtsaputki kulkee eturauhasen läpi. Kun eturauhanen suurenee, käytävä kapenee ja virtsaaminen hidastuu.

Toistaiseksi ei ole esitetty vakuuttavia todisteita, tai edes rationaalista selitystä tai teoriaa, siitä miksi eturauhanen kasvaa, sairastuu ja tappaa miehiä. Sisäelimien fysiologiassa elinten välinen vuorovaikutus on hyvin monimutkaista. Monilla tekijöillä on monia vaikutuksia, ja tarkka vuorovaikutus jää yleensä arvoitukseksi jopa parhaille tiedemiehille.

Nyt on kuitenkin olemassa uusi, lupaava teoria siitä, mikä eturauhasta ärsyttää: perinteinen istuminen. Tämä on erittäin ymmärrettävää ja loogista. Istuessa yläruumiin joskus melkoinenkin paino kohdistuu lantion alueelle. Lisäksi istumme entistä pidempiä aikoja ja miehet ovat painavampia kuin ennen.

Näin prosessi etenee

  1. Mies istuu, istuinluut (ischial tuberosities) uppoavat pehmusteeseen, pehmuste painaa pehmytkudoksia (iho, rasva, lihakset) istuinluiden välissä, ja lantionaukon läpi alalantion aluetta.
  2. Alalantion alueelle muodostuu painealue, joka leviää sisäelimiin. Niissä on enemmän nestettä kun kehossa keskimääriin (67 %). Tiedämme, että paine leviää nesteessä tasaisesti.
  3. Lisääntynyt paine häiritsee normaalia aineenvaihduntaa (tästä on paljon klassisia esimerkkejä eri elinten kohdalla), mikä ajan mittaan aiheuttaa häiriöitä ja sairauksia.

Rationaaliset ja epäsuorat todisteet teorialle, että istuminen lisää eturauhasongelmia

  1. Miehillä, jotka seisovat enemmän ja joilla on fyysinen työ, on 23 prosenttia vähemmän eturauhassyöpää kuin toimistossa työskentelevillä miehillä.
  2. Noin 49 prosenttia kaikista miesten syövistä Euroopassa keskittyy ristiluun, häpyluun ja istuinluiden väliselle, noin litran vetoiselle alueelle. Jopa 70 prosenttia noista syövistä on eturauhasessa.
  3. Eturauhastulehdusta sairastavat miehet tuntevat kipua kaikenlaisilla istuimilla, mutta huomattavasti vähemmän kaksiosaisella satulatuolilla, jonka keskirako estää paineen muodostumisen lantion sisälle.
  4. Yhä useammalla miehellä, jolla on ollut suurentunut eturauhanen, eturauhanen on kutistunut takaisin, jopa 10–11 gramman tasolle. Eräällä vapaaehtoisella on testattu eturauhasen kokoa vuosina 1998–2013. Koko oli 11 grammaa vuonna 1998, 18 grammaa vuonna 2002, 16 grammaa vuonna 2009 ja 10 grammaa vuonna 2013. Viimeinen lukema todettiin kahdessa eri mittauksessa, sekä manuaalisesti että Doppler-ultraäänimenetelmällä. Myös virtsarakon ja virtsatiehyeiden todettiin olevan täysin terveet ja toimivan normaalisti. Eturauhasen toisella puolella kuitenkin näkyi jälkiä liikakasvusta. Vuosina 2010–2013 testihenkilö istui satulatuolilla, jonka keskirako (40 mm) oli leveämpi kuin tavallisissa satulatuoleissa. Testihenkilöltä mitattiin myös elävien siittiöiden määrä, joka oli poikkeuksellisen korkea (291 miljoonaa /mm³ spermaa), kun 19-vuotiaiden miesten keskiarvo vuonna 2013 oli 48 miljoonaa.
  5. Eturauhanen on hyvin lähellä ihoa, juuri häpyluun kulmassa, joten siihen kohdistuu paljon istumapainetta.

Monien tekijöiden on todettu tai epäilty lisäävän eturauhassyöpää. Istuminen on erinomainen ehdokas pääsyylliseksi. Kunnes riskitekijöiden tärkeysjärjestys todetaan tutkimuksin, on viisasta välttää niitä kaikkia, jotta riski sairastua tähän erittäin epämukavaan sairauteen pienenee.

Lue Salli-käyttäjien kokemuksia aiheeseen liittyen: Puuseppä, Yrittäjä

Sivulla esitetyt tiedot perustuvat seuraaviin lähteisiin:
Michael Adams, Nikolai Bogduk, Kim Burton, Patricia Dolan: The Biomechanics of Back Pain
David A. Rubenstein, Wei Yin, Mary D. Frame: Biofluid Mechanics, an Introduction to Fluid Mechanics, Macrocirculation, and Microcirculation
Marcus J. Seibel, Simon P. Robins, John P. Bilezikian: Dynamics of Bone and Cartilage Metabolism, Principles and Clinical Applications