Reijo Koskelo, Osmo Hänninen ja Risto Pohjolainen
Kuopion Yliopisto, Fysiologian laitos, 1.1.1999–30.11.2001

Satulatuolin ja säädettävän pöydän toimintavasteet lukiolaisilla

Tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, onko yksilöllisesti säädettävän satulatuolin ja perinteisen tuolin sekä säädettävän ja perinteisen koulupöydän välillä eroa lukiolaisten lihaksiston kuormituksessa. Lisäksi tutkitaan, kokevatko koululaiset hyötyvänsä säädettävistä satulatuoli- ja koulupöytämahdollisuuksista. Tavoitteena on myös selvittää, auttavatko säädettävät tuolit ja pöydät lukiolaisten selkärangan asentovirheiden korjaantumista ja ryhdin paranemista ja onko tästä puolestaan hyötyä oppilaille, koulutyölle ja koululle.

Aineisto

Tutkimuksen kohteena olivat Rautalammin ja Suonenjoen lukiot. Koehenkilöinä oli 16 tyttöä ja 14 poikaa, iältään noin 18-vuotta. Rautalammin lukiolaiset saivat satulatuolit ja uudet säädettävät pöydät, Suonenjoen lukiolaiset puolestaan käyttivät perinteistä tuolia ja pöytää. Tutkimuksessa siis verrattiin perinteistä koulutuolia ja -pöytää, joita ei voitu säätää, ja pyörillä liikkuvaa Salli-satulatuolia sekä Martelan säädettävää pöytää, jonka kallistusta ja korkeutta voitiin säätää koehenkilön pituuden mukaan.

Menetelmät

Lihassähkötoimintaa mitattiin keskiarvotetulla EMG:llä (pintaelektromyografia). Koehenkilön niska-hartiaseudun epäkäslihaksen laskevan osan ja selän L1-2 -tason ojentajalihasten jännitystä mitattiin sekä vasemmalta että oikealta puolelta kertakäyttöisillä ihoelektrodeilla. Kyfoosin, lordoosin ja skolioosin mittaamiseen käytettiin digitaalikameraa. Nuoret vastasivat lomakkeilla terveyskäyttäytymistään ja koettua terveyttä koskeviin kysymyksiin.

Tulokset

Kipuongelmat: Tutkimusta edeltäneen kahden kuukauden aikana niska-hartiaseudun kipua koki 23 ja päänsärkyä 19 kolmestakymmenestä lukiolaisesta. Tyttöjen ja poikien eikä myöskään lukioiden välillä ei ollut eroja. Niska-hartiaseudun kipu vähentyi etenkin Rautalammin lukiolaisilla merkitsevästi, Suonenjoen lukiolaisilla vähemmän. Rautalammin lukiolaisten subjektiivinen arvio päänsärystä ja lanneselkäkivusta 24 kuukauden aikana oli hieman vähentynyt, mutta ei tilastollisesti merkitsevästi. Suonenjoen lukiolaisten päänsärky ja lanneselkäkipu ei vähentynyt.

EMG: Rautalammin lukion tyttöjen ja poikien trapeziuslihaksen ja L1-2-lihasjännitys väheni tilastollisesti merkitsevästi (p < 0,01). Suonenjoen lukion tyttöjen ja poikien epäkäslihaksen ja vartalon ojentajalihaksen jännitys pysyi lähes samana. Suonenjoen lukiolaisten L1-2-lihasjännitys lisääntyi merkitsevästi (p < 0,01) seurannan aikana.

Kyfoosi ja lordoosi: Rautalammin lukiolaisilla rintarangan kyfoosin keskiarvo oli perusasennossa seisten alkumittauksissa 44,2 astetta ja 24 kuukauden seurannan aikana tilastollisesti erittäin merkitsevästi vähemmän 30,14 astetta (p-arvo 0,000). Suonenjoen lukiolaisten rintarangan kyfoosi oli alkumittauksissa 41,13 astetta ja 24 kuukauden seurannan aikana 37,92 astetta.

Lannerangan lordoosi oli alussa Rautalammilaisilla 37,47 astetta ja lopussa tilastollisesti merkitsevästi vain 25,73 astetta. Suonenjokelaisilla lannerangan lordoosi oli alussa 37,13 astetta ja laski seurannan aikana merkitsevästi 32,52 asteeseen (p-arvo 0,024).

Skolioosi: Vartalon asennoltaan Rautalammin lukiolaisilla selän skolioosi oli alkumittauksessa 92,12 astetta ja 24 kuukauden kuluttua vertailumittauksissa erittäin merkitsevästi vähemmän 90,22 astetta (p-arvo 0,000). Heidän tuloksissaan oli havaittavissa tilastollisesti erittäin merkittäviä muutoksia myönteiseen suuntaan. Sen sijaan Suonenjoen lukiolaisten vertailuryhmän alkumittauksessa skolioosi oli 90,30 astetta ja loppumittauksessa 90,57 astetta eikä merkittäviä muutoksia ollut havaittavissa. Lukiolaisilla skolioosia esiintyi enemmän rintarangassa kuin muualla selkärangassa.

Koulumenestyksessä interventiohuonekaluja käyttäneet Rautalammin lukiolaiset saivat parempia kielten ja matematiikan arvosanoja Suonenjoen lukion oppilaisiin verrattuna, kuten alla olevasta taulukosta näkyy.

(Koskelo, Vuorikari, Hänninen 2007. Sitting and standing postures are corrected by adjustable furniture with lowered muscle tension in high-school students.)

Taulukossa on esitetty interventio- (n=15) ja verrokkiryhmien (n=15) lukiolaisten peruskoulun ja lukion päättötodistuksen kielten, matematiikan ja kaikkien aineiden keskiarvot 4-10, ja tilastollinen merkitsevyys (P-arvo). On mahdollista, että paremmat arvosanat liittyvät ergonomisesti parempiin työasemiin sekä vähentyneisiin niska- ja selkävaivoihin.

Johtopäätökset

Selkärangan asentovirheissä ja ryhdissä tapahtui Rautalammin lukion osalta korjaantumista myönteiseen suuntaan 24 kuukauden seurantajakson aikana. Korkeussäädöllä varustetulla Salli-satulatuolilla sekä kaltevuus- ja korkeussäädettävällä pöydällä työskennelleiden oppilaiden lihasjännitys väheni perinteisiin pulpetteihin verrattuna. He saivat myöskin parempia matematiikan ja kielten arvosanoja kuin vertailulukion oppilaat.

Työpisteen säädettävyys siis parantaa merkittävästi koulutyön ergonomiaa, ja tutkimustulokset antavat tärkeää tietoa suunniteltaessa oppilaille työpisteitä, jotka ovat ergonomisesti oikein muotoiltuja ja joilla heidän on hyvä työskennellä ilman ylimääräisiä selän, niskan ja hartiaseudun rasituksia.