Yksi hammashuollon suurimmista haasteista ovat epäergonomiset työasennot, kuten on todettu sekä tieteellisissä tutkimuksissa että kokeellisesti. Ergonomia voi kuitenkin olla hyväkin, kunhan työskentely-ympäristöön kiinnitetään tarpeeksi huomiota.
Hammashuollon ammattilaiset kärsivät usein tuki- ja liikuntaelinvaivoista, ja 90 prosenttia eläköityy ennen aikojaan niiden takia. Eniten kipuja aiheuttavat hankalat asennot, joissa usein ollaan pitkään lähes liikkumatta.
Ergonomian kannalta on tärkeintä muistaa yrittää välttää kumartumista potilaan ylle ja vartalon kiertoa. Monet hammaslääkärit ovat tottuneet työskentelemään potilaan vierellä, mikä pakottaa vartalon erittäin epämukaviin asentoihin. Onkin suositeltavaa työskennellä potilaan pään takana aina kun vain mahdollista. Jos on pakko työskennellä potilaan sivulla, potilaan päätä voi kääntää kohti hammaslääkäriä, jotta kumartuminen ja vartalon kierto saadaan minimoitua.
Kiinnitä huomiota istuma-asentoon
Koska useimmat hammaslääkärit työskentelevät istuen, istumaergonomiaan pitäisi kiinnittää erityistä huomiota. Hyvän ylävartalon asennon saavuttamiseksi lantion tulee olla oikeassa asennossa. Vartalo on kuin tornitalo: jos yksi kerros sortuu, koko rakennus on epätasapainossa. Jos lantio ei ole oikeassa asennossa, ylävartaloa on mahdotonta saada hyväryhtiseen asentoon.
Epätasapainoinen ryhti rasittaa kaikkia kehon kudoksia, koska mukavuusalueensa ulkopuolelle joutuvien lihasten, luiden ja nivelsiteiden toiminta aiheuttaa kipua. Lantion asento on istumaryhdin perusta. Jos jalat ovat istuessa vartalon edessä, hyvä lantion asento vaatisi lonkankoukistajalihaksilta enemmän voimaa kuin ne pystyvät tuottamaan. Lisäksi lantion nivelten luurakenne tekee asennosta mahdottoman. Tästä seuraa, että istuttaessa jalat vartalon edessä lantio ei pääse oikeaan asentoon, jolloin ryhti painuu kumaraan.
Nivelrustot alkavat ikääntyä jo 20 ikävuoden jälkeen
Pitkäaikaisesta passiivisesta istumisesta seuraa myös nivelongelmia. Nivelen luista pintaa suojaavassa rustossa ei ole tarpeeksi omaa verenkiertoa vaan sen aineenvaihdunta perustuu pumppuefektiin: kun niveltä kuormitetaan, ravinteikas neste puristuu ulos rustosta, ja levossa ollessa nestettä imeytyy sisään. Kun nivel on staattisessa asennossa, joko kuormitettuna tai kuormittamattomana, sen aineenvaihdunta hidastuu, mikä nopeuttaa rappeutumista.
Kuva: Vasemmalla alaselkän neutraali asento, oikealla pyöristynyt selkä, jossa fasettinivelet ovat auki.
Muita istumaperäisiä vaivoja
Muut istumaperäiset vaivat ovat vähemmän tunnettuja kuin tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mutta vaarallisempia. Jyrkkä 90 asteen lonkkakulma painaa nivustaipeita ja häiritsee verenkiertoa, etenkin alaraajoista palaavan veren kulkua. Lymfakierron häiriintyminen puolestaan aiheuttaa turvotusta. Yhdessä nämä lisäävät hengenvaarallisen veritulpan riskiä.
Ylävartalon lysähtänyt asento vaikeuttaa ruuansulatusta, koska se estää suolen peristalttista liikettä. Myös hengitys vaikeutuu, koska pyöristyneessä asennossa oleva rintaranka estää rintakehää ja näin myös keuhkoja laajentumasta. Vähentynyt hapen saanti aiheuttaa väsymystä.
Jatkuva paine lantion alueella häiritsee verenkiertoa ja painaa hermoja, aiheuttaen tunnottomuutta, joka taas voi johtaa intiimielämän ongelmiin sekä miehillä että naisilla. Istumapaineen on todettu myös lisäävän eturauhasongelmien, kuten syövän, riskiä. Istumisella voidaan katsoa olevan yhteys myös inkontinenssiin.
Aktiivinen asento satulatuolilla pitää terveenä ja antaa energiaa
Istumisella on valtava merkitys hyvinvoinnille, elämänlaadulle ja jopa elinajanodotteelle. Kaksiosaisella satulatuolilla on mahdollista istua niin, että verenkierto toimii häiriöttä, nivelet kuormittuvat oikein, lantio asettuu oikeaan asentoon mahdollistaen neutraalit selän kaaret, ja lantionpohjaan ei kohdistu painetta. Hammashuollossa satulatuoli-istuminen mahdollistaa hammaslääkärin ja -hoitajan työskentelyn lähekkäin, kun jalat eivät vie tilaa vartalon edessä. Satulatuolilla on myös helppo istua lähellä potilasta tarvitsematta kumartua.
Kaksiosainen satulatuoli mahdollistaa lantion oikean asennon, joka automaattisesti johtaa hyvään ryhtiin. Lisäksi lonkkiin ja polviin muodostuu 135 asteen kulma, jonka on todettu olevan optimaalinen nivelterveydelle.
Istuminen jalat vartalon sivulla mahdollistaa lantion asettumisen oikeaan asentoon. On oleellista, että tuolissa on keskirako, muuten lantion oikean asennon saavuttaminen ja pitäminen on lantionpohjaan kohdistuvan paineen vuoksi epämukavaa.
Koska lantio on kääntynyt vähän eteenpäin satulatuolilla istuessa, selkärankaan muodostuu automaattisesti neutraalit kaaret, rasitus välilevyillä on tasaista ehkäisten prolapsia, ja isojen lihasten ei tarvitse työskennellä tasapainon säilyttämiseksi. Kun isot lihakset eivät työskentele, syvillä lihaksilla on mahdollisuus aktivoitua, ja tasapainoisessa asennossa ne aktivoituvatkin automaattisesti.
Valitse energia ja hyvinvointi terveysriskien sijaan
Korkeampi istuma-asento avaa lonkka- ja polvikulmat 135 asteeseen, jonka on todettu olevan optimaalinen nivelterveydelle, ja joka mahdollistaa lantion oikean asennon. Lisäksi satulatuolilla istuessa nivelrustojen pumppuefekti toimii ja pitää aineenvaihdunnan hyvänä. Nivelet eivät ole jäykät pitkäänkään jatkuneen istumisen jälkeen. Lonkan loiva kulma saa myös nestekierron toimimaan vapaasti. Alaraajat eivät ole turvoksissa päivän päätteeksi, ja hengenvaarallisen veritulpan riski pienenee.
Hyvä ylävartalon asento saa myös ruuansulatuksen toimimaan oikein, ja hengittäminen on helpompaa. Toimiva ruuansulatus ja vapaa hengitys tuovat energiaa ja ehkäisevät päänsärkyä ja ummetusta.