08.11.2016
Vaikuttava kirjoitus johon oli koottu suuri joukko liikunnan hyötyjä.
HS: Näin liikunta vaikuttaa aivoihin: koulumenestys ja tarkkaavaisuus paranevat
Ennaltaehkäisevä terveyspolitiikka maassa olisi laadittava liikuntaakin suosivaksi. Siihen on useita konsteja.
Liikuntapaikkojen pitää suosia nimenomaan terveysliikuntaa, olla monipuolisia ja siistejä. Pyöräteitä on tehtävä lisää niin että sillä pääsee turvallisesti kaikkialle.
Talojen portaikot tulisi olla ensisijainen kerrosnousun väline. Jos ne olisivat viihtyisät ja lähimpänä, monet valitsisivat ne varsinkin jos hissi olisi käytävän päässä etäällä.
Pysäköiminen tulisi tapahtua korttelien P-alueilla niin, että askeleita työpaikoille tulee enemmän kuin firman pihalta.
Vanhempien valistuksella lapsetkin saataisiin tulemaan kouluun omin avuin äititaksin sijasta.
Suuri merkitys olisi liikuntaopetuksen muuttaminen iloiseksi ja sosiaaliseksi kouluissa jossa tavoitteena on hauska liikunnallinen yhdessäolo, myös sekaryhmissä, sekä erityisesti motivoiva uusien lajien lajitekniikan opetus jatkuvan kilpailemisen ja mittaamisen sijaan.
Lasten lihottamiskulttuuri on teho-ohjelmalla lopetettava, koska lihavat lapset eivät halua liikkua.
Liikunnan vastakohta on erittäin epäterveellinen liikkumattomuus, johon kehittymätön toimisto- ja koulukulttuuri ja tavat edelleen meidät pakottavat.
Uudella terveysergonomialla (keinuva keskiraollinen satulatuoli ja pikasäätöinen pöytä) saamme keskivartaloon liikettä (keinuminen, rullaaminen) ja siitä on helpompi nousta kävelemään (puhu + kävele).
Työ- ja luokkatiloissa voisi ja pitäisi olla myös kahvakuulia, käsipainoja ym. joilla voi häiriöttä ja hiljaisesti stimuloida lihaksiaan kesken kaiken. Näin aivojen hermokasvutekijän kasvu myös tehostaisi aivojen toimintaa.
Huonoryhtiselle kököttämiskulttuurille on siis toimiva ja varmasti tuottavampi vaihtoehto jos vain päättäjillä on näkemystä laittaa se käytäntöön.
