Kommentti HS:n masennusuutiseen

22.11.2016

Masennus ja alakulo ovat valtava kansantaloudellinen ja -terveydellinen ongelma.

HS: Kriisipuhelimeen soitetaan usein iltayöstä

Masentunut ei yleensä tajua, että ongelma voikin johtua hänen aivojensa biokemian sekaisuudesta, johon voidaan paljon vaikuttaa.

Tosiasia on että nykyinen elintapamme ja tavallisimmat kulutus- ja ajanvietetrendit ja- tavat ovat erittäin huonoja mielenterveydelle. Kaikkien mielenterveyden ammattilaisten tulisi neuvoa niistä ulos.

Hyvillä mielialan terveystavoilla masennuksen voi välttää vaikeassakin elämäntilanteessa. Tämä osaaminen on meillä hukassa.

Osittain siksi että lääkärit pitävät lääkitystä lähes ainoana hoitona masennukseen. Tutkimukset osoittavat että masennuslääkkeiden teho masennukseen on surkea. Usein ne tuottavat enemmän ongelmia kuin ratkaisevat.

Ns. Kopakkala-jutun yhteydessä TV:ssäkin esiintyneen hollantilaisen asiantuntijaprofessorin mukaan masennuslääkkeistä on apua vain 1/10 vakavaa masennusta, lievässä tai keskivaikeassa masennuksessa ei käytännössä milloinkaan.

Ohjelmassa esiintyi esimerkin vuoksi nuorehto nainen, joka oli lääkitty eläkekuntoon. Vasta kun hän lääkärien vastustuksesta huolimatta lopetti lääkkeiden käytön, hän parani, lopetti eläkkeensä ja palasi työelämään.

Mielialaansa voi tehokkaasti kohentaa yhdistelemällä seuraavia asioita: nuku ajoissa ja min. 7 t, syö kalaöljyä (Omega 3) 2g/pv, älä syö sokeria, käytä paljon kuituja, käytä kurkum- maustetta päivittäin ja siiten ripaus mustapippuria, älä seuraa ollenkaan huonoja uutisia tai väkivaltaviihdettä, rajoita ruutuaikaa selvästi, liiku pari kertaa päivässä josta osa luonnossa, lue positiivisia kirjoja, tapaa ystäviä, seuraa kulttuuria ja kuuntele hyvää musiikkia, ota lemmikki itsellesi.

Paras ja lähes ainoa hoitaja mielen- kuten muullekin terveydelle on meistä jokainen itse.

Kommentoi kirjoittajalle