20.01.2017
Kiitollisuus on hyvää mielenterveyden hoitoa mutta ei se yksin riitä.
HS: Kiitollisuus hoitaa aivojasi
Hyvään mielenterveyteen vaikuttaa lisäksi uni, liikunnan määrä ja erikoisesti luontoliikunta, stressi, sosiaaliset suhteet, viihteen laatu, kyky hiljentyä ja rauhoittua ja erityisesti aivoterveyden kunto.
Aivoterveys on sitten eri asia, joka on myös elintapaperusteinen.
Senkin suhteen trendit ovat Suomessa synkkiä. Diagnosoituja muistisairaita on neljännesmiljoona ja toinen mokoma diagnosoimatta. Siihen on kuitenkin sairastumassa lisää 10-20 vuoden kuluessa vielä satoja tuhansia. Muistisairaiden hoito on superkallista ja masentaa julkisesta taloudesta huolehtivien lisäksi myös omaisia sekä on ”peikkona” hajamielisille itselleen.
Järkevillä toimilla esim. Alzheimer, ”kolmas sokeritauti”, voitaisiin lähes kokonaan estää, samaten Parkinsonin tauti. Sama korkea verensokeri joka lihottaa, myös altistaa A:lle. Ruokavalion muuttaminen VHH:ksi (vähähiilihydraattiseksi), liikunnan lisääminen, stressin vähentäminen, kilpirauhasterveyden (vajaatoiminta) ja suolistotulehduksen ennaltaehkäisy sekä tärkeiden ravinteiden saanti ehkäisisi tehokkaasti.
Kuidun määrä ravinnossa tulisi 4-6-kertaistaa. Lisäksi pitäisi luopua tyhjistä ja haitallisista kaloreista ja syödä tiheäravinteista ruokaa. Sen lisäksi tarvitaan lisäravinteita, koska hyväkin ruokamme on aika köyhtynyttä ja energian kulutustasomme liian alhainen riittävään suojaravinteiden saantiin.
D-vit. (100–200 mcg), Omega3 (1-2 g), Mg 600 mg, Se 200 mcg, jodi (150 mcg), Zn (25 mg), Cu (4 mg), C-vit. (2 g), Kr (200 mg) – yhdistelmällä olisi jo melkoinen tehovaikutus.
Lisäravinteiden torjuminen on yhtä järkevää kuin sanoa karjankasvattajalle: jätäpä elukoilta kivennäiset pois, kun ne sairastuvat, kutsu elinlääkäri joka antaa niille kipulääkettä ja antibioottia.
Kaulaa painamaton tyynyt ja hyvä ryhti töissä (uusi ergonomia) lisää aivoverenkiertoa (kaulalihakset rennot) ja siten aivoterveyttä kuten liikuntakin.
