Jutun todistelu on vastoin ihmisen anatomiaa ja fysiologiaa.
Juuri pitkäaikainen huono ryhti, eli selän pyöreys
– muuttaa nikamien välisen raon kiilamaiseksi
– altistaa välilevyt toispuoleiselle vaurioittavalle paineelle
– avaa nikamien fasettinivelet, jotka hyvässä ryhdissä tukeutuvat toisiinsa ja kantavat n. 30 % selän pystypaineesta
– rappeuttaa venyttämällä nikamien väliset lukuisat ligamentit eli nivelsiteet
– kiristää nikamien ympärillä olevat pehmytkudokset, jolloin selkärangan eri osissa veri- ja imunestevirtailut romahtavat ja näin nopeuttavat rappeutumista
Tämä prosessi on kuvattu mm. lääketieteen oppikirjoissa ja on aivan tieteen perusfaktaa. Meillä on Suomessa joka päivä noin 800 000 selkäkipuista ja vielä paljon useammalla on hartiat jumissa, kun istumme päivät pääksytysten selkä pyöreänä eli huonossa ryhdissä.
Varhaiseläköityviä istuvavaivojen takia on noin 6000 vuodessa ja selkäleikkauksia tehdään 20 000 vuosittain. Heiluvissa ja tärisevissä koneissa huonoryhtisten kuskien selän terveys menee vielä nopeammin.
Lapsilla ja nuorilla huonoryhtisyys johtaa pysyviin selkävaivoihin. Nykyään jo reilusti yli puolella koulunsa lopettavista on negatiivisia ryhtimuutoksia tai eriasteisia vaivoja selässä.
Paras ratkaisu selkäterveyden hoitoon liikunnan, hyvän ravitsemuksen ja solakkuuden lisäksi on oikeankorkuinen säätöpöytä, jossa on mahakolo, kyynärpehmikkeet ja monitorien yläreuna silmien tasalla. Paras istuin on keskiraollinen oikein muotoiltu keinuva satulatuoli, jonka aikaansaama “mikroliike” lisää tärkeää nestevirtausta alaselässä.
Hyväryhtinen seisominen 10–30 min pätkissä ja toistuva liikkuminen (siis hyväryhtisesti) vielä edesauttavat selän terveenä pitämistä.
Lähes poikkeuksetta hartiajuminen tai alaselkäkipuinen istumatyöläinen (näitä on jo satoja tuhansia) on pääsyt eroon vaivastaan muuttamalla istumisen edellä kuvatulla tavalla hyväryhtiseksi.
Kommentoi kirjoittajalle