Millaista paras kotiergonomia?

HS: Moni tekee etätöitä “luolamiehen biologialla”

“Tärkeämpää kuin täydellinen asento on asentojen vaihtaminen. Ei ole tarkoitus kököttää koko päivää ryhdikkäänä. Ilmivallan mukaan ryhti on ”kotipesä”, johon välillä palata.”

Väite ei ole ihan oikea. Jatkuva huonojen asentojen välillä vaihtaminen on selvästi huonompi vaihtoehto kuin jatkuvasti hyvä ryhti, jossa on myös jatkuvasti pientä nestevirtailuja aktivoivaa mikroliikettä.

Tämä saadaan aikaan istumalla säätöpöydän ääressä keskiraollisella keinuvalla satulatuolilla, jossa reisien kohdalla on pieni syvennys, joka ei pysäytä alaraajojen nestekiertoa kuten kupera muotoilu tekee.

Tavanomainen pyöreäselkäinen istuminen varmuudella romahduttaa kehon nestekiertoa, aiheuttaa vaivoja ja rappeuttaa pitkän päälle alaselän rakenteita.

Hyvä ergonomia määritellään: maksimaalista mikro- ja makrotasoista nestevirtailua (veri ja imuneste) jopa pienimmissäkin kudoksissa sekä aktivoivaa seisomista ja liikkumista sopivasti.

Viisaaseen ergonomiseen etätyötapaan työtapaan kuuluvat puristamattomat vaatteet, sopivasti liikettä (seisomista, portaita, pienjumppavälineitä) ja taukoja.

Tärkeää on pitää läppäri telineessä silmien korkeudella, tai käyttää työtä tutkitusti tehostavaa 2-3 monitorin sarjaa (tai kaarevaa suurta monitoria), jolloin useita asiakirjoja voi olla yhtä aikaa auki.

Pöydän mahakolo ja sen reunoilla olevat kyynärpehmikkeet rentouttavat hartioita ja lisäävät näin veren virtausta aivoihin, buustaten niiden toimintaa ja vähentäen aivosumua.

Jo alle tonnin satsauksella ja hyvillä työtavoilla päästään kotiloissa ergonomiseen työtapaan, jossa vältetään vaivat ja tuottavuus on kymmeniä prosentteja läppäri-keittiöpöytä ergonomiaa parempi.

Kommentoi kirjoittajalle