23.08.2017
Sosioekonominen asema vaikuttaa painoon, harrastuksiin, tupakointiin, alkoholin käyttöön ja ravinnon laatuun.
HS: Hurjat terveyserot jakavat Suomea
Ruisleivän kulutusalueilla kuitua saadaan enemmän ja sen puutteesta johtuvia sairauksia on vähemmän.
Lännessä sydänterveys on parempi koska merenpohja- ja savialueilta tulee ruokaan mm. seleeniä ja magnesiumia. Aivan rannikolla syödään merikalaa, joka on myös suojatekijä Omega 3:n takia.
Kun lannoitteisiin alettiin lisätä seleeniä 1970-luvulla, parani verisuoniterveys idässäkin reilusti. Seleeni ei ollut Puskan idea, mutta hän otti kunnian sairastuvuuden tilastomuutoksesta, vaikka vertailualue Kuopiossa sydänterveys parani yhtä paljon kuin P-K-alueellakin.
Juuri hiljan eräs itäsuomalainen sydänspesialisti, solakka ja aktiivinen mies, sai sydänkohtauksen ja jäi nipin napin henkiin suurien sydänleikkausten jälkeen. Vaimolla on ravitsemusalan korkea koulutus. Hän teki miehelleen vähärasvaista suositusten mukaista ruokaa margariinin kera. Mies ei syönyt lisäravinteita. Näitä tarinoita on pilvin pimein.
Jos ymmärrettäisiin syödä lisäravinteena Mg, Se, Zn, Cu, D-vit (100 mcg) ja Omega3-rasvoja reilusti, sydänriskit voidaan melkein unohtaa. Syöpä- ja muistisairausriskit alenisivat runsaalla kuidulla (yli 50 g) ja muistisairaudet foolihapon ja B1- vitamiinin lisäravinteilla, joista on puute. Yleinen kilpirauhasen vajaatoiminta tulee mm. jodin ja seleenin puutteesta.
Lisäravinteita ei valitettavasti suositella, koska sairaanhoidon virallinen näkemys ravinteiden ja terveyden yhteydestä on väärä. Sitä ylläpitää ja tukee lääketeollisuus vaikutusverkostojensa kautta, joka haluaa tilanteen jatkuvan ennallaan, jotta asiakkaita riittäisi. Samasta syystä poliitikot eivät uskalla eivätkä ymmärrä tehdä tehokasta kansallista ennaltaehkäisyohjelmaa, jolla säästettäisiin miljardeja.
Onneksi maailmalta tihkuu tietoja ja tutkimuksia ravitsemuslääketieteestä ja kokonaisvaltaisesta ennaltaehkäisystä, jonka fiksut lukevat, omaksuvat ja hyötyvät suuresti.
