24.10.2016
Käytöshäiriöisen kotiolot ovat todennäköisesti lähtösyy.
Jo lapsen aivokemian kuntoon laittaminen auttaisi paljon useimmissa tapauksissa.
Selvityksissä on nähty, että häiriökäyttäytymisen taustalla lähes aina on paljon väkivaltaviihdettä, vääräaikaista ja vajaaunisuutta, jatkuvaa melua ja erikoisesti aivoille tärkeiden ravinteiden puutetta ja kemikaalialtistuksia lisäaineista.
Kotona voi olla myös alkoholiongelmia ja siitä johtuvaa turvattomuutta tai väkivaltaa.
Nämä kaikki yhdessä varmasti panevat lapsella aivokemian sekaisin. Joidenkin kohdalla nämä huonot terveysolot aiheuttavat masentuneisuutta, melkein kaikille oppimisvaikeuksia ja levottomuutta (ADHD!) ja monissa tapauksissa väkivaltaista käytöstä.
Koulujen huono sosiaalinen turvallisuus eli kiusaamisen yleisyys ja siihen lepsu puuttuminen lisää myös väkivaltakäyttäytymistä.
Toinen kouluissa korjattava asia on ergonomia. Kaikki tietävät ja muistavat miten epämukavia (ja siten epäterveellisiä) huonoon ryhtiin vievät tavanomaiset vanerikalusteet ovat. Istuessaan vääntelehtiminen ja jatkuva uuden asennon haku lisää huonoa oloa. Pikasäätöinen pulpetti ja satulatuoli olisivat vain hieman kalliimpia, mutta kasvattaisivat lapsesta suoraryhtisen, parantaisivat työrauhaa ja kehon hyvinvointia ja siten myös oppimistuloksia.
Nykykulttuurin on vaikea kohdata ja tunnustaa elintavoista johtuvia ongelmia vaan olemme helposti kiikuttamassa lasta kalliisiin ja tehottomiin ulkopuolisiin hoitoihin.
Jostakin syystä koteihin meneminen, lapsen elinympäristön terveysasioiden toteaminen, vanhempien kanssa keskusteleminen ja yhteisesti asian ratkominen on yhteiskunnalle valtava ongelma, vaikka jo se toisi useimmissa tapauksissa ratkaisisi ongelman tai ainakin toisi paljon apua.
Valitettavasti uusavuttomuus ongelmanratkaisuissa on kulttuurissamme levinnyt myös kouluympäristöön. Asia olisi kuitenkin melko helposti kehitettävissä.
