Koskinen mainitsee ansiokkaassa kirjoituksessaan sairaanhoitohenkilöstön erittäin potentiaalisen tuottavuuden nostamisen.
Kaikista suurista ammattiryhmistä sairaanhoidossa sairaslomaosuus työajasta on nyt katastrofaalisen korkea eli 15 -20 %, kun teollisuudessa se on noin 7 ja ICT/digisektorilla sektorilla vieläkin paljon alempi.
Korkea sairastuvuus vielä sairaanhoidossa kuvastaa onnetonta henkilöstön terveysjohtamista ja kuten myös ennaltaehkäisevyyden laiminlyöntiä. Sairaanhoitoalanmantrahan on ollut, että lisäravinteet ja luontaishoidot ovat höpön höpöä, mistä virheajattelusta ala nyt kantaa itse kovan kustannuksen.
Jo oikein ravitsevalla eli kuitu- ja ravinnetiheällä henkilöstöruokailulla, työnantajan tarjoamalla n. 200 €:n lisäravinnepaketilla (D, monivit., Omega3, B12, B9, Mg, SE, I) vuoden ympäri ja liikunnan tukemisella olisi jo suuri sairastamista alentava merkitys.
Tärkeänä ja tehokkaana lisänä olisi hyvä työpaikkaergonomia (keinuvat keskiraolliset satulatuolit) jotka karsisivat pois suuriman osan kalliista ja hankalista TULE-vaivoista kuten alaselkä-, ryhti, niska-, hartia-, olkapää- ja hiirikäsi-, lonkka- ja polvivaivoista. Näillä nopeasti rullaavilla tuoleilla (joista kurottaminen on helppoa) ja pikasäätöpöydillä myös “pomppivan” työn käytännöllisyys ja tehokkuus nousisi uudelle tasolle. Pöytiä voisi pitää koko ajan sillä tasolla jossa niillä voi nopeasti tehdä asioita myös seisten.
Fiksuimmat yritykset Suomessa ovat saaneet sairaslomat jopa alle 1 % työajasta em. keinojen tehokkaalla soveltamisella. Ennaltaehkäisevällä kansanterveyspolitiikalla ja usean kymmenen jo valmiiksi mietityn keinon yhteisvaikutuksella saataisiin koko sairaanhoidon kysynnässä aikaan huomattava pudotus, mikä myös nopeasti vähentäisi henkilöstön painetta ja rahoituksen tarvetta.
Kommentoi kirjoittajalle