Ovatko lisäravinteet ja yrtit haitallisia

HS: Luontaistuote kuulostaa harmittomalta, mutta osassa niistä piilee riskejä

Keskimäärin suomalaiset saavat myös aivan liian vähän jodia, jota pitäisi saada ainakin 150 mcg, jonka puutteessa mm. monella kilpirauhanen ei toimi kunnolla.

Valtavan monet kärsivät raudan puutoksesta, mikä tuntuu väsymyksenä ja sen puute niin ikään huonontaa kilpirauhasen vointia.

Suomalaiset saavat aivoterveyteen vaikuttavaa foolihappoa eli B9 vitamiinia n. 250 mcg/ pv vaikka suositus on 300 mcg. Englannissa suositus on 800 mcg ja sitä lisätään siellä jauhoihin tavoitteen saavuttamiseksi. Englanti on ainoa maa Euroopassa, jossa muistisairaudet eivät kasva.

Suomalaiset saavat mm. sydänterveydelle tärkeää seleeniä ja magnesiumia selvästi alle ihannearvon ja erityisesti Itä-Suomessa vielä vähemmän maaperän köyhyyden takia. Länsirannikolla ja savialueella saanti on paljon runsaampaa ja niinpä ovat sydänkohtauksetkin paljon harvinaisempia. Magnesiumin puute heikentää mielenterveyttä ja seleenin kilpirauhasen terveyttä.

Eines-, pika- ja roskaruoka muodostaa jo yli 50 % suomalaisten kaloreista. Sioille, joiden fysiologia on lähellä ihmistä, saa antaa ihmisruuan tähteitä max 10 % ravinnosta, että terveys ja kasvu ei kärsisi. Huonossa nykyravinnossa tärkeää kuitua saadaan myös murto-osa tarpeesta.

Kotieläintaloudessa kaikki ammattilaiset antavat eläimilleen lisäravinteita reilusti eläinlääkärien ja tutkijoiden suosituksesta, koska ilman niitä terveys ja kasvu kärsivät, vaikka eläinrehut ovat aina täysarvoista, ravintotiheää ja kuumentamatonta rehua, päinvastoin kuin ihmisruoka.

Suomessa yrtti- ja lääkekasvit ovat valtava tuntematon terveysreservi, jonka valtavasta terveyspotentiaalista voi opiskella kirjoista kuten esim. ”Suomalaiset Lääkekasvit”.

Lisäravinteiden ja yrttien aiheuttamista sairastumisista ei ole tapauksia varoitteluista huolimatta, mutta lääkkeet rasittavat aina maksaa ja niistä tulevia haittavaikutuksia lähes jokainen lääkkeensyöjä on kokenut.

Kommentoi kirjoittajalle