Selän terveys


Kuva: Terveessä selkärangassa on kuvan kaltainen S-kaari. Selkäranka on yksityiskohtainen elin, joka koostuu 24 nikamasta ja välilevystä, 48 fasettinivelestä ja suuresta määrästä nivelsiteitä. Selkävaivat ovat yleisiä modernin elämäntapamme ansiosta, sillä istumme pitkään huonoissa asennoissa. Pitkän päälle vain hyvä asento voi pitää selkärangan terveenä, ja sen voi saavuttaa vain kaksiosaisella satulatuolilla.

Alkuperäinen kuva: Paulsen, Waschke, Sobotta Atlas of Human Anatomy, 15th Edition 2011©Elsevier GmbH, Urban & Fischer, Munich.

Millainen on hyvä istuma-asento?

Perinteinen istuminen – polvet ja lonkat 90 asteen kulmissa – saa istujan vääjäämättä kumaraan asentoon. Istuttaessa satulatuolilla reidet vaakatasosta noin 45 astetta alaspäin, noin 90 asteen kulmassa toisiinsa nähden ja lantio pystyssä (ei siis tavanomaisesti taaksepäin kallistettuna) saamme selkäämme lähes automaattisesti terveellisen seisomaryhdin. Tällöin lannenikamat asettuvat luonnolliseen asentoonsa niin, että alaselkään muodostuu oikeanlainen lannenotko, lordoosi. Asennon saavuttamiseksi on istuttava kaksiosaisella satulatuolilla. Sen keskirako estää tuolia painamasta genitaalialuetta, joten lantion voi kääntää eteenpäin ilman epämukavaa tunnetta.

Näin ehkäiset alaselkäkipuja

Tämä lannenikamien asento ehkäisee alaselän rappeutumista ja vähentää useimmiten nopeasti kipuilua tyypillisissä alaselkä- ja välilevyvaivoissa. Lisäksi alaselän verenkierto lisääntyy, koska parantuneen ryhdin ansiosta lihasjännitykset vähenevät ja lihasaktiivisuus kasvaa. Lisääntynyt verenkierto lisää puolestaan lihasten happi- ja ravinnetasoa; alhaiset happi- ja ravinnetasot ovat todennäköisesti pääasiallinen syy alaselän rappeutumiseen.

Koska välilevyissä ja nivelsiteissä ei ole juuri lainkaan omaa verenkiertoa ja nikamissakin se on hyvin heikkoa, on koko alueen nestekierron (veri ja lymfa) oltava hyvä alaselän riittävän ravinteiden ja hapensaannin sekä kuona-aineiden poistumisen takaamiseksi. Liikkuvassa ja hyväryhtisessä selässä aineenvaihdunta toimii hyvin. Alaselkään päävaltimosta tulevat pienet valtimot ovat hämmästyttävän pieniä. Tarvitaan siis sekä rennot lihakset että liikettä, jotta kudokset saavat tarpeeksi verta ja rappeutuminen ei pääse käyntiin.

Ergonomisella satulatuolilla istut hyväryhtisesti

Hyväryhtisesti satulatuolilla istuttaessa koko vartalon ja selän käyttö on vaivatonta ja luonnollista. Alaselän lihakset saavat jumpanomaista liikettä, kun yläruumista liikutetaan, tuolilla rullataan ja siitä kurotellaan. Roll and Reach, eikä istuminen olekaan enää vaarallisen passiivista!

Tuolilla liikkuminen ja tavaroiden kurottelu on helppoa ja riskitöntä, koska jalat ovat tukevasti maassa ja selässä on tukijalan ansiosta hyvä ryhti jopa kurotuksissa. Selkälihasten tehokas käyttö johtaa ryhdin asteittaiseen paranemiseen ja ehkäisee skolioosista johtuvia vaivoja.

Vältä iskiasvaivat ja välilevyn pullistuma

Istuttaessa hyväryhtisesti satulatuolilla myös iskiashermoperäiset säryt vähenevät, koska alaselän rappeutuminen hidastuu. Tyypillisesti iskiashermo ärsyyntyy ja kipuilee, kun hermokanava käy liian ahtaaksi välilevyn rappeutuessa. Hermokanava voi ahtautua myös luustossa tapahtuneiden, alaselän rappeutumisesta johtuvien muutosten seurauksena.

Liikettä myötäilevä keskiraollinen satulatuoli tekee liikkumisesta joustavaa ja lisää nestekiertoa ja lihasaktiivisuutta alaselässä. Käyttäjät liikkuvat myös huomaamattaan, kun keho ”pyytää” liikettä. Lantiota voi keinuttaa puolelta toiselle, tehdä pieniä tai isoja jumppaliikkeitä ja kurotella tavaroita.

Kuva: Lähikuva paljastaa miten hyvin suojeltu “nestekupla”, Nucleus pulposus, on välilevyn keskellä. Kuitenkin pitkään jatkunut huono istuminen tai jokin onnettomuus voi saada sen purskahtamaan ulos, jolloin se painaa hermoa aiheuttaen voimakasta kipua. Ligament interspinalen jatkuva venyminen saa asennon huonontumaan, myös seistessä. Hyvä asento ei lisää prolapsin riskiä vaan kuntouttaa nopeasti jo olemassa olevan prolapsin.

Alkuperäinen kuva: Paulsen, Waschke, Sobotta Atlas of Human Anatomy, 15th Edition 2011©Elsevier GmbH, Urban & Fischer, Munich.