Kuva: Veden alla kelluvalla on turvalliset nivelkulmat. Ne ovat samat kuin kaksiosaisella satulatuolilla istujalla.
Tavanomaisessa istunnassa lantioon ja polviin muodostuu noin 90 asteen kulma. Pitkään istuttaessa tämä kulma on luonnottomin ja siten haitallinen nivelille, joiden tulisi olla suorempana, jännityksettä ja jos mahdollista, usein liikkeessä. Myös lantion reisien ja polvien alueella esiintyy kireyttä jänteissä ja lihaksissa, mikä pitkään jatkuessaan aiheuttaa monenlaisia vaivoja, jotka voivat heijastua kipuna monissa kudoksissa.
Kun lantio ja ylävartalo ovat 90 asteen kulmassa, vartalon paino alaspäin ja tuolin ylöspäin työntämien reisien paine luovat lonkkaniveleen painealueen, joka on yleensä niveltulehduksen alkulähde. Tästä tulehdus leviää kaikkialle nivelrustoihin.
Istuttaessa polvet 90 asteen kulmassa, patella- ja tibialis-jänteet ovat hyvin kireät, mikä lisää nivelrustoon kohdistuvaa painetta ja nopeuttaa niveltulehduksen syntymistä. Lisäksi istumisen passivoimiin ja ”kuivahtaneisiin” polviin kohdistuu haitallista, jopa kivuliasta painetta ja rasitusta, kun 90 asteen polvikulmasta noustaan seisomaan. Alaraajojen nivelten huonovointisuuden voi huomata tervekin henkilö noustessaan seisomaan istuttuaan pitkään esim. lentokoneessa tai autossa.
Istuttaessa lantio ja vartalo 90 asteen kulmassa tuoli aiheuttaa ylöspäin painetta, joka kohdistuu lonkkanivelen yläpinnalla olevaan rustoon. Nykyään istumme yleensä 10-16 tuntia päivässä erilaisilla istuimilla, ja paine kohdistuu niveleen koko ajan. Pitkäaikainen paine rustoon estää normaalin aineenvaihdunnan ja kudos alkaa rappeutua kohti nivelrikkoa.
Perinteinen istuminen rappeuttaa lonkkaa, koska lonkkamaljan yläosaan kohdistuu painetta (kuva). Istuin työntää reisiluuta ylöspäin ja painovoima painaa ylävartaloa alaspäin. Satulatuolilla istuttaessa istuin työntää reisiluuta sivulle, jolloin paine lonkkanivelen rustossa helpottaa. Sekä polviin että lonkkiin muodostuu noin 135 asteen kulma.
Kuva: 90 asteen kulma luo ison paineen polven rustoille, kun tibialis- ja patella-nivelsiteet kiristyvät. Paine myös rappeuttaa polvea, yhdessä muiden riskitekijöiden kanssa. Satulatuoli-istuminen eliminoi huonon 90 asteen kulman ja ylimääräisen paineen.
Alkuperäinen kuva: Paulsen, Waschke, Sobotta Atlas of Human Anatomy, 15th Edition 2011©Elsevier GmbH, Urban & Fischer, Munich.
ENNALTAEHKÄISY
Nivelvaivojen puhkeamista ja kehittymistä ehkäisee osaltaan istuma-asento, jossa selkä on koko ajan hyväryhtinen, pää on suorassa ja sekä polvissa että reisien ja ylävartalon välillä on ainakin 135 asteen kulma.
Helpoimmin tämä asento saadaan keskiraollisella satulatuolilla, jossa lantio on luontevasti pystyssä, kuten seistessä, ja tukeutuneena istuinluihin. Genitaaleihin tai lantion pohjaan ei näin ollen kohdistu haitallista painetta eikä istuminen hiosta, mitkä tekevät oikean istuma-asennon pitämisen helpoksi lantioväljän vaatetuksen lisäksi.
Nivelystävällinen työympäristö sisältää enemmän tekijöitä kuin ennen. On hyvä seistä 15-20 minuutin pätkissä silloin kun siltä tuntuu. Swing-mekanismilla varustettu istuin luo lantion alueelle ja alaselkään mikroliikettä (Sit&Swing). Kaiken viimeistelee sähkösäätöinen pöytä, jossa on esiasetukset eri korkeuksilla ja pehmusteen kyynärpäille hartialinjan alla. Näytön tulee olla korkealaatuinen, ja mieluummin näyttöjä tulee olla 2-3 työn tehokkuuden ja niskan liikkeiden takia. Näytön yläreuna tulee olla silmien tasalla. Lisäksi nivelet ja lihakset hyötyvät siitä, että työpiste on suunniteltu siten, että henkilön pitää rullata hakemaan tavaroita tuolilla istuessaan.
On myös hyväksi nousta tuolista aina välillä ja kävellä portaita (Walk&Talk), edes muutamia kymmeniä askelmia. Käytä Bluetoothia puheluihin. Kun kätesi ovat vapaina, voit puheluiden aikana kävellä, venytellä tai jopa jumpata erilaisilla välineillä puhelun häiriintymättä. Ehdottomasti pidä kävely/jumppatauko kerran tunnissa. Nämä liikkeet aktivoivat rustojen aineenvaihduntaa nivelissä ja vahvistavat lihaksi, mikä edelleen vähentää riskejä.
Muutamat ravintoaineet on todettu hyödyllisiksi nivelterveyden ylläpitäjiksi ja jopa vaivojen parantajiksi. Näitä ovat metyylisulfonyylimetaani, D-vitamiini, magnesium, Omega 3 -rasvahapot (1-3 g), kalsium, inkivääri, serrapeptazic-entsyymi, kondroitiinisulfaattiuute, cissus proteaasi-entsyymi ja muut antioksidantit, koska nivelvaivat ovat tulehduksia. On myös hyödyllistä käyttää hainrusto- ja vihersimpukkauutetta (Perna Canaliculus).
Misteliä voidaan käyttää lääkkeenä rappeutuneille nivelille, samoin joitakin nivelterveyteen vaikuttavia mausteita kuten basilika, kapris, kirveli ja laakerinlehti.
Tärkeää on myös välttää ylipainoa ja raskaiden taakkojen kantamista. Myös magneettiterapialla, sähkö-akupunktiolla ja erityisruokavalioilla voi olla merkittäviä terapeuttisia vaikutuksia. Sänky kannattaa sijoittaa maasäteilykentän, eli niin sanotun vesisuonikentän, ulkopuolelle.
Sivulla esitetyt tiedot perustuvat seuraaviin lähteisiin:
Michael Adams, Nikolai Bogduk, Kim Burton, Patricia Dolan: The Biomechanics of Back Pain
David A. Rubenstein, Wei Yin, Mary D. Frame: Biofluid Mechanics, an Introduction to Fluid Mechanics, Macrocirculation, and Microcirculation
Marcus J. Seibel, Simon P. Robins, John P. Bilezikian: Dynamics of Bone and Cartilage Metabolism, Principles and Clinical Applications